Categories
Sensual, 2017
Author: Olli Savolainen (pilpi.net)
Download brightened version for e-readers (low res 600px pages, I’ll maybe generate higher res sometime later). As far as I know, it’s ok to distribute it, as a dozen other websites already do.
This is a PDF of Ram Dass’ book: Be Here Now. I started reading it and loved it, since it started very, honest according to my experience.
I uploaded it to my ReMarkable e-reader tablet, but it was unreadable because the scan was too dark. This superuser page got me started fixing it with ImageMagick.
My original commands used the JPEG format so if you actually do the below, you’ll likely end up with slightly better quality. If you like, you can share the result with me. :)
mkdir folder1
mkdir folder2
convert -density 600 ram\ dass\ be\ here\ now.pdf folder1/output-%03d.png
Then, brighten the images.
There’s a problem though: The scanned images, they’re not all the same dimensions, and worse yet, sometimes width is larger than height, and sometimes the other way around.
So what happens is that when converting back to PDF in the next step, ImageMagick decides the rotation of each image on each page based on the width/height ratio of the image. So you end up some pages in portrait orientation and some in landscape. Which sucks. So we -resize all images to roughly the same ballpark size, and then use -extent to enlarge the canvas to make sure all the resulting bitmaps end up at the exact same dimensions.
If we were smarter we could probably avoid resizing altogether and somehow figure out how to make the canvas have the same aspect ratio despite differences in pixel size. Alas, we’re not that smart, and we’re a bit lazy.
It’s good though. So let’s brighten up the … umh, pages:
mogrify -path folder2 -format png -fill white -brightness-contrast 10,60
-tint 150 -resize 610x630 -extent 610x630 folder1/output-*.pngFinally, convert the images back to PDF and we’re good to go:
convert folder2/output-*.png lighten-ramdass-beherenow.pdf
Categories
Uskallus
Toisinaan elämä tuntuu… ahtaalta.
Helposti kuvittelen että se on mieleni, joka tarvitsee tilaa
Tilaa kaipaakin – hengitykseni!
Rytmini, vatsani kehoni puhdas olemiseni Aina vaan orastava minuuteni puhdas olemiseni, Nouseva pelkoni, voimani, maagiset tuntoni
Nyt, nyt, nyt
Uskallus, todellinen rohkeus, on tässä
En kontrolloi, katson loppuun – sen, mitä elämä on
Selaan nämä ihmiset läpi ja katson,
missä on elämää
Ja huomaan, että löytäminen vaatii katsomisen – itseeni.
Kaikki peilit ympärillä ovat tyhjiä.
Ne heräävät vasta, kun itse kosketan.
Video: A Poem Reading with Meryl Streep and Cello with Yo-Yo Ma
There seems to be no one
on the empty mountain
and yet I
think I hear a voice
where sunlight entering a grove
shines back to me from the green moss
There is a vitality
a life force
a quickening that is translated through you into action
and because there is only one of you in all time
that expression is unique
if you block it
it will never exist through any other medium and it will be lost
the world will not have it
it is not your business to determine how good it is
nor how valuable it is
nor how it compares to other expressions
it is your business to keep it yours
clearly and directly
to keep the channel open
You do not even have to
believe in yourself! Or your work!
you have to keep open
and aware, directly, of the
urges that motivate you
Keep the channel open!
No artist is ever pleased
There is no satisfaction whatever at any time
there is only a queer, divine dissatisfaction
a blessed unrest that keeps us marching
and keeps us more alive
than the others
( “Luzhai,” Wang Wei +
“A Letter to Agnes DeMille,” Martha Graham)
Categories
Istu raskaiden asioiden kanssa
62 Words to help us Sit with the Heavy Stuff. ~ Ryan K. Russell
Opeta minua, kuinka istua tämän kanssa
Kuinka pidellä sitä, ja keinuttaa sitä
Kunnes se nukahtaa
Opeta minulle, kuinka rakastaa tätä kipua
Ilman, että se tuhoaa minua
Opeta minulle, kuinka olla työntämättä rakkautta pois
Kutsua sydänsurua
Opeta, kuinka itkeä
Kuinka hymyillä vain, kun se on todellista
Kuinka estää pelkoa muuttamasta minua valehtelijaksi
-Ryan K. Russell
Teach me how to sit with this
How to hold it, and rock it
Until it goes to sleep
Teach me how to love this hurt
Without it destroying me
Teach me to not push away love
And invite heartache
Teach me how to cry
How to smile only when it’s real
How to stop fear from turning me to a liar
-Ryan K. Russell
Viha ei ole pimeä. Vaarallinen. Epähengellinen. ‘Paha’.
Se ei merkki vähäisestä kehittyneisyydestä.
Tai epäonnistumisesta. Tai viisauden puutteesta. Tai rauhan, valaistumisen, kypsyyden, terveyden. Minkään.
Viha on yksinkertaisesti tulta.
Tuli voi polttaa.
Tuli voi puhdistaa.
Tuli voi kirkastaa, valaista.
Tuli voi parantaa.
Viha on todellinen ja käypä emootio/tunne, miljardeja vuosia vanha, älykkäästi kehosta nouseva suojelemaan meitä todelliselta tai kuvitteelliselta vaaralta. Haluten asettaa rajoja. Valmiina sanomaan ei. Halukkaana seisomaan selkä suorassa arvojemme puolesta. Janoten tulla kuulluksi.
Ongelmana ei ole viha.
Viha ei ole lähtökohtaisesti väkivaltainen. Sen sijaan REAKTIOSSAMME vihaa kohtaan – siinä väkivalta alkaa.
Kun tukahdutamme ja torjumme viha-voimamme, kun painamme sen alas, kieltäydymme tuntemasta tai edes myöntämästä sen olemassaoloa, piilotamme sen ollaksemme ‘kivoja’. Ja miellytämme ja pyrimme tekemään vaikutuksen ja suojelemme toisia. Kun hyökkäämme ja satutamme toisia, löytääksemme helpotusta vihaltamme. Kun tuomitsemme ja häpäisemme ja raivoamme ja manipuloimme ja yritämme kontrolloida toisia – sitä, mitä he ajattelevat, mitä he tuntevat, mitä he janoavat tai eivät janoa. Yritämme saada heidät tuntemaan olonsa huonoksi. Rankaisemme heitä. Siinä ‘pimeys’ tulee näkyviin. Reaktiossa vihaamme. Pyrkimyksessämme päästä purkautumaan. Juoksemisessamme. Kehollistumisen puutteessamme. Ei vihassa itsessään.
Viha on vain energiaa, ankaraa ja vahvaa energiaa joka nousee kehosta, ei mikään synti tai ‘epähengellinen’ voima josta täytyy päästä eroon, vaan luova ja kiivasluonteinen elämän ilmaisu itse.
Viha on yksinkertaisesti raaka osa meissä pyytämässä tulla kohdatuksi. Ymmärryksellä. Myötätunnolla. Rakkaudella. Hitaudella. Hengityksellä.
Jotkut kaikkein väkivaltaisimmista ihmisistä jotka olen tavannut ovat olleet (pinnasta) kaikkein ‘henkisimpiä’ – ne valaistuneet, ne gurut, ne täydelliset, ne jotka ‘eivät koskaan suutu’, ne jotka ovat ‘aina rauhaisia ja tyyniä ja täydellisessä rakkauden ja tyyneyden tilassa’, ne jotka ‘lepäävät puhtaassa Läsnäolossa’.
Niinpä joo.
Koska ei ole todellista rakkautta ilman rakkautta vihaamme kohtaan, kun se tulee käymään. Tosi valo on halukas ja kyvykäs valaisemaan varjon, ja siunaamaan kaiken sotkuisen.
Viha ei ole lähtökohtaisesti pimeä.
Viha ei ole vaarallinen.
Viha ei ole epähengellinen.
Viha ei ole ‘paha’. Tai häpeällinen. Tai syntinen.
Kaikki nämä vanhentuneet uskomukset nousevat syvällisestä pelosta ja väärinymmärryksestä, ja epäluottamuksesta kehoa kohtaan.
Voimme purkaa tämän ehdollistuman:
Ensi kerran, kun viha nousee, kuten se tulee nousemaan, voitko hidastaa, ottaa yhteyden, hengittää, tuntea, hengittää taas, ja tulla uteliaaksi tulesta sisällä?
Vihasi alla, saatat huomata aristavan, hauraan, pelästyneen sydämen, kauniin haavoittuvuuden, ja itsesuojelun voiman, jo miljardeja vuosia tekeillä.
-Jeff Foster
Ja sitten on päiviä
joina et pysty hengittämään
koska
kaikki on muuttunut kauneudeksi
ja vaihtelevaksi valoksi.
Siksi koska
olet todistaja tälle tavalliselle maailmalle.
Tämä tavallinen palava maailma
joka asettuu eteesi vaivatta,
kaikessa mielettömyydessään ja pyhyydessään,
surussaan ja valossaan,
myötätunnossaan ja kauhussaan.
Kaikki yhtä. Kaikki taidetta.
Ja olet Portti tänään
Olet Teatteri Täynnä Taikaa
jossa sydän leikkii
kerjäläisiään ja prinsessojaan
ja muka sumentaa rajojaan.
Muistatko.
Muistatko.
Hänen ekan koulupäivänsä?
Kuinka hän suli sormiesi läpi silloin?
Niin innokkaana lähtemään, ja tiesikö hän?
Kuuraantuneista hämähäkinverkoista
jotka roikkuvat toimiston roskiksissa
lähtiessäsi pikaiselle röökille
ja kuinka he särkivät sinut auki
ilman varoitusta ja mursivat sinut auki
ilman varoitusta ja kuinka et voinut
kertoa sielullekaan.
Olit sopinut salaisuuden hämähäkkien kanssa.
Ja äidin rohkeus.
Hänen lumivalkeat hiuksensa valahtamassa käsiesi läpi.
Hänen läpikuultavuutensa viimeisessä valonkajahduksessa.
Jossa pitelit häntä.
Hänestä oli tullut niin läpinäkyvä.
Jotkut päivät.
Jotkut päivät.
Yrität muodostaa sanoja mutta ainuttakaan ei tule.
Yrität kirjoittaa, mutta kynä ei liiku.
Yrität puhua mutta hiljaisuus vaientaa.
Jotkut päivät ovat myös läpinäkyviä.
Ei väliä sillä, paljonko rahaa sinulla on.
Sillä mikä asemasi tässä maailmassa on.
Immuunijärjestelmäsi vahvuudella.
Jäljellä olevien viikkojesi määrällä.
Väliä on sillä kuinka täysin asutat tämän elämän.
Kuinka syvästi annat päivien lävistää sinut.
Ja särkeä sinut.
Ja saada sinut anelemaan
lisää
vähemmän
lisää
vähemmän
lisää.
Älä häpeä murtua paloiksi tänään!
Nyyhkyttää. Nauraa. Räkiä. Valua.
Olla tietämättä. Myöntää kaikki virheesi.
Kaikki hiton virheesi.
Alkaa uudestaan.
Olla lätäkkö mitättömyyttä maassa.
Olla läpikuultava ja pehmeä.
Herääminen ei ole harrastus, ystäväni.
Se on koko olemisesi radikaali uudelleenkehystys.
Se on unelmoijan hävitys.
Ja raunioissa,
mikä palavuus.
Mikä raivokkuus.
Mikä valoisuus.
Hävityksessä
voimme todella kohdata.
Ja kutoa hämähäkkien kanssa aamulla.
Kikattaa iltapäivän varisten kanssa.
Leikkiä piilosta
aikuisten kanssa;
saada heidät unohtamaan melankoliansa,
jos vain hetkeksikin.
Laulaa tähtimantroja susien kanssa.
Ja elää päivät.
Jotenkin elää läpi päivät
joina kauneus on vain liian hellittämätöntä
joina ei ole voimaa seistä pystyssä.
Joina ei pysty hengittämään itse.
Ja niin Rakkaus hengittää meitä sen sijaan.
Ja lämmittää meitä sisältä.
Ja täyttää meidät toivolla
vaihtelevan valon taivaan alla.
Categories
Don’t Play it Safe
Don’t stand idle
at the side of the road
don’t hold off on happiness
don’t love with half a heart
don’t play it safe now
or ever
don’t play it safe
don’t fill up with calm
don’t take cover from the world
in a quiet corner
don’t let your eyelids come down
like a weighty sentence
don’t forget you have lips
don’t sleep but to rest
don’t ignore the blood in your veins
don’t think you have no time
but if
in any case
you can’t help it
and hold off on happiness
and love with half a heart
and play it safe now
and fill up with calm
and take cover from the world
in a quiet corner
and let your eyelids come down
like a weighty sentence
and dry up without lips
and sleep not to rest
and ignore the blood in your veins
and think you have no time
and stand idle
at the side of the road
and play it safe
in that case
don’t hold on to me.
Mario Benedetti via HN
Categories
Joka nuotti
“Neuvot eivät auta rakastavaisia!
He eivät ole sellainen vuoriston virta
jonka yli voit rakentaa padon.
Älykkö ei tiedä, mitä juoppo tuntee!
Älä yritä järkeillä, mitä rakkauden sisälle eksyneet aikovat!
Vallassa oleva antaisi kaiken valtansa,
tavoittaakseen aavistuksen viinin tuoksusta
huoneesta, jossa rakastavaiset tekevät – ties mitä!
Yksi heistä yrittää kaivaa reikää vuoren läpi.
Yksi jättää akateemisen kunnian taakseen.
Yksi nauraa julkkisten viiksille!
Elämä jäätyy ellei se saa maistaa
tätä mantelikakkua.
Tähdet pyörivät taivaalla päätä huimaten
joka yö, villiintyneinä rakkaudesta.
Ne väsyisivät siihen pyörinään, jos eivät sitä olisi.
Ne sanoisivat, “Kauanko joudumme tätä tekemään!”
Jumala poimii maailman — ruokopillin — ja puhaltaa.
Jokainen nuotti on tarve, se kulkee jonkun meistä läpi,
intohimo, kaipaus-kipu.
Muista huulet
joilta tuuli-hengitys sai alkunsa
anna nuottisi olla kirkas.
Älä yritä saada sitä päätökseen.
OLE nuottisi.
Näytän sinulle, kuinka se riittää.
Nouse katolle yöllä
sielun kaupungissa.
Nouskoot kaikki katoilleen
ja laulakoon nuottejaan!
Laulakaa lujaa!”
(Mevlânâ Rumi, käännös englannista oma)
Categories
Sinä
Anna maailman kantaa oma taakkansa
Ole ihminen, ole se ihminen
se kun sisältäsi nousee,
Herää
katsomaan, kuulemaan,
kantamaan, virtaamaan,
lopulta suostumaan
Siihen mitä kuulet siellä
siihen, mitä pelkäät ja huudat
rakastat hiljaa
Suostu räjähtämään
hiljainen
vapaa voima
pakottava ja loputtoman hellä
tavallinen
melkein et huomaa
ei koskaan sama
sinä