Categories
in Finnish päiväkirja

Syömäiset

Olin sitten tänään kuuden tunnin lounaalla.

Yliopisto järkkäsi semmoisen kampanjan, Devine qui vient manger dimanche?, että ranskalaiset perheet voi ilmoittautua tarjoamaan lounasta ulkomaalaisille opiskelijoille tutustumisen merkeissä.

Perhe oli kovin kiva, ja osoittautui että niiden tytär on Tampereella opiskelemassa saman aikaa kuin minä olen täällä. Skypetettiin sen kanssa sitten.

Syömään oli yllättäen kanssa kutsuttu tsekkityttö joka osottautu asumaan mun yläkerrassa, hauskaa oli se.

Lounas koostui aperitiiveistä, (blinejä + dippiä + shampanjaa/kuoharia), pääruokana oli seitiä kastikkeessa, jälkiruokana kotitekoista Galette de Roi:ta (“kuninkaanpiiras”), jonka sisältä tsekkityttö löysi posliinisen pikku figuurin jonka perusteella todettiin että hän on nyt sitten kuningatar.

Viiniä oli tarjolla riittävästi ja tunsinkin itseni jossain vaiheessa pikkuisen humaltuneeksi. Saimme kutsun myös lähikaupungissa olevaan jazz-konserttiin.

Nyt olen ihan naatti. Viimeiset, öö, kolme päivää aikamoista sosiaalisuutta. Kivaahan se, mutta kyllä sitä tulee välillä jännittäneeksikin sen verran että vie voimat.

Categories
in Finnish päiväkirja

Käytännön asioita: muistiinpanoja

Olen keräillyt vähän aikaa kaikenlaista pientä infoa, josko tästä olisi hyötyä tuleville vaihtareille. Lisäksi tein Erasmus-tagin tähän blogiin niin on helpompi löytää kaikki tämä. (Osittain kerätty myös maileista joita lähetelty tänne potentiaalisesti tulevalle opiskelijalle.)

Muokattu 28.1.: lisätty tieto Thionvillen kirpparista.

Elämä alkoi tasaantua kun ihmisiäkin alkoi olla ympärillä. Kuitenkaan ihan omanlaisia ihmisiä ei lähelle löytynyt, mutta läheisyyttä kuitenkin riitti tarpeeksi, jotta eläminen tasaantui. Aloin käydä luennoilla, joista lopulta jäi jäljelle vain ranskankurssi ja yksi psykologiankurssi, jota en sitäkään ajatellut lopulta suorittaa. Keväällä olin oman alan, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen kursseilla, mutta en taida niistäkään saada suorituksia – kielitaidolle olivat kuitenkin kovin arvokkaita. Gradutyö sai sosiaalisen elämän ohella prioriteetin.

Lopulta kaikki suuremmat käytännön asiat tuli hoidettua:

Categories
in Finnish päiväkirja

Opiskeleskertelua

Huhhuh. Seuraa sekavuutta ja epäkoherenttia kertomusta.

Neljä tuntia ergonomian (oikeasti käytettävyyden) luentoja takana. Ihmetyttää. Iloista, että kieli alkaa sujua sen verran, että kun proffa sanoo yhtäkkiä että parin tunnin päästä pidätte sitten esitelmän tästä ja tästä aiheesta, se ei tunnu (ihan) totaaliselta kuolemalta, vaan siihen suhtautuu sillain että vaikken oikeaa ranskaa puhukaan, niin enköhän minä jotenkin tämän saa selitettyä.

Viime viikolla proffa pyysi tuomaan jonkun käyttöliittymän, joka on mielenkiintoinen (huono), että voidaan sitten keskustella että mikä vikana ja mitä tehdä. No, keräilin sitten quizista screenshotteja, että voin ensin näyttää vanhan version, ja voidaan jutella ja sitten voin näyttää Moodle 2.0:aan tulevan uuden version, jonka tein. (Sitä tehdessä koin iloisen yllätyksen: käyttöliittymä, jonka kesällä ja syksyllä tein quiziin, on jo käännetty ranskaksi! Joku on kääntänyt mun työtä ranskaksi [tosin löysin kielioppivirheitä]! Tuntuu melkein kuin olisin kirjailiA! Ehkä kaikille muillekin Moodlen kielille! Wolofiksikin ehkä, ja japaniksi!)

Aloin jo turhaantua kun ei näyttänyt tulevan tämänpäiväisellä 4h luennolla tulevan hetkeä, jolloin voisi yrittää esitellä sitä. Lopulta ilmeni, että koska ranskalaisilla vaan on kaikki myöhässä, niin homma siirtyi ensi viikolle.

Sen sijaan ilmeni, että pidetään käytettävyysheuristiikoista esityksiä. Meille lankesi heuristiikka 8., Homogénéité/cohérence, mikä on aika helppo aihe onneksi. Lykkäsin itseni saksalaisen pojan seuraan lähinnä koska se on yhtä pihalla kuin minä kulttuurista, ja vielä enemmän pihalla itse aiheesta, plus ainoa joka oli tuttu kurssilta ennestään. Lopulta, pidettyämme puoli tuntia kestävän viiden minuutin tauon, proffa totesi ettei ole aikaa pitää kaikkia esityksiä, joten ensi viikolla Moodle-käyttöliittymäni lisäksi esittelen käyttöliittymien koherenssiheuristiikkaa/-käytettävyyskriteeriä ranskaksi. Tosin ei se kamalan pahalta edes tunnu (vielä), vaikka tämän päivän jännittäminen menikin tyystin hukkaan.

(Eivät näytä käyttävän Nielsenin webbiheuristiikkoja, vaan semmoisten ku Bastien & Scapinin heuristiikkoja. Aika samankaltaiselta vaikuttavat loppujenlopuksi, ihan hyväksi minulle tuntea muitakin kuin Nielsen.)

Categories
in Finnish päiväkirja

Hassut sanat, Les mots drôles

Sanat on hassuja.

jusqu’à côté Jusqu’à on tähänastisen ymmärrykseni perusteella meinannut johonkin asti, esim. kello kahdeksaan asti tai tänne asti. Mutta jusqu’à côté, jonka ymmärtäisin viereen asti, ilmeisesti tarkoittaakin ihan vieressä. Ei käsitä.

sensitif (f. sensitive), sensible Mitä se sitten minusta kertookin, muistan kun lukion enkun maikka oli yllättynyt etten tiennyt, että vaikka sensitive tarkoittaa herkkää, sensible tarkoittaa jotain muuta (järkevä). Riemukseni opin eilen, että ranskaksi molempien merkitys on jotakuinkin herkkä. Korjaus: sensible on herkkä, mutta sensitif onkin aistinvarainen (engl. sensory).

mignon Ranskaksi sana söpö on itsessäänkin söpö (lausutaan minjon). No, on se suomeksikin. Söpö.

se taire Oltiin Taizéssa Tampereen seurakuntayhtymän kanssa melkein pari vuotta sitten. Nyt olen oppinut, että Taizé lausutaan samoin kuin ranskan taisez(-vous): vaietkaa. Eivoiollasattumaa.

aube (f) Aamunkoitto. On se kaunis. On kyllä englanninkin sana, dawn.

aléatoire, arbitraire Aina joskus on tarvetta sanalle arbitraarinen puhuessa. Se EI tarkoita sattumanvaraista tai satunnaista (aléatoire), mutta harmitti, kun ei ollut kunnollista suomenkielistä sanaa jota käyttää. Sittemmin keksin, että suomenkielinen termi on mielivaltainen.

viager Kuulostaa ihan verbin infinitiivimuodolta, mutta onkin adjektiivi: elinikäinen.

un faux-ami Väärä ystävä, eli sana joka jossain tuntemassasi kielessä tarkoittaa jotain, mutta opettelemassasi kielessä jotain muuta. (Sensitif ja sensible yllä esimerkkeinä.)

pas de soucis Ei huolta! Tätä käytetään aika paljon vastauksena kiitokselle. Toinen vähän vastaava ilmaisu on t’inquiete (älä huoli/pelkää), joka sanontana sinänsä on hassu että siinä ei ole merkkiäkään siitä tosiasiasta, että se on negatiivinen käsky: kirjaimellisesti luettuna tuo tarkoittaisi että huolehdi.

Categories
in Finnish päiväkirja

fierté, escalade, boten Anna

Tänään matkalla kirjastolle myöhään valvotun yön jälkeen insinöörikoulu ENIMin ovella soitettiin taas danceteknoa puolen kampussaaren iloksi tai suruksi. Ne soittaa aina danceteknoa kun niillä on pileet mainostettavana tai kun ne osoittaa mieltään tms.

Tämänpäiväisen elämöinnin syy ei selvinnyt, mutta ne soitti Boten Anna -biisiä juuri kun tulin, ja tunsin hienoista huvitusta ja ylpeyttä ajatellessani että oon varmaan ainoa lähimaastossa joka ymmärtää sanat (myönnettäköön, että opettelin ne kesällä 2006 tekstityksistä, ja kirjastossa huomasin jälleen istuvan Metzin ainoan ruotsalaisen vaihtarin). Lauleskelin mukana siinä sitten vähän kävellessä ohi.

Eilen oli myös ylpeyttä, pääsin kiipeilyssä yhden vaikeimmista seinistä huipulle. Tekniikka alkaa kehittyä, siistiä. Lukaskin, joka minua varmisti (ja joka otti nämä kuvat), kiipesi samaista seinää pidemmälle kuin oli ennen päässyt.

Kiipeilyseinät Metzin Luxemburg-uimahallin lähellä

Eilen olin tuala missä vasemmalla puolella kuvaa näkyy epämääräinen valkoinen mössö, ja siitä vielä pääsin ihan huipulle asti.

Olli, kiipeämässä yhtä vaikeimmista kiipeilyseinistä

Sillä kertaa kun kuva otettiin, putosin suhteellisen pian tämän kuvan ottamisen jälkeen, mutta eilen siis huipulle tokalla yrityksellä!

Ainiin! Minnan ansiosta löysin myös Questionable Content -sarjiksen, josta oon nyt nautiskellu.

Categories
in Finnish päiväkirja

Life is an insane dream

Olen herännyt pari kertaa aiemmin, mutta kuitenkin uni maistuu vieraassa bussissa keskellä eurooppaa yllättävän hyvin. Koko homma tuntuu siltä, että olen vain silmät jossain kapselissa, jota kuljetetaan ympäriinsä, ja jostain syystä pystyn vaikuttamaan siihen, mitä tapahtuu. Kiitän Jumalaa siitä olosta, koska se tuntuu varsin turvalliselta. Jännittää vähän tosin se, miten tapaaminen sujuu Metzissä Comme un poisson dans l’eau:n kanssa, ja onko siellä joku edes. Tiedän vain yhden etunimen: joku Amanda… pidetäänkö toista käsillä kiinni olkapäistä kun poskisuudellaan?

Herään kesken unien. Kuski herättelee minua!
– Metz!

Kello näyttää 23:30 vaikka perillä piti olla vasta 0:40. Olen ihmeissäni, mutta kerään kamppeeni ja menen bussista ulos keskiovesta. Sataakin melko kaatamalla, vaikka edelleen on lämmin. Näen kuskin etuovella ja menen kysymään, missä ollaan, jollain kielellä. Hän osoittaa edessä olevaa pikkubussia. Minulle tulee hämärä muistikuva siitä, että ehkä jossain on voitu jotenkin ilmaista, että matkassa on vaihto. Pikkubussissa on saman flibco-firman logo, joten voin kai luottaa että tämä on ihan oikea asia. Edelleen tuntuu, että olen unessa. Bussissa on yksi, ehkä nelikymppinen mies.

– Bonjour!
– Bonjour.
– Je ne savais pas que on va changer…
Nous sommes où?
– ..?
– Nous sommes où??
– A Luxembourg.

Vous etez M. Savolainen?
– Oui, j’ai pensé justement que c’est le meme bus
– Non c’est pas la meme… prends la place, on part directement
. …?
– Prends la place, on part directement!

Olen saamastani ihmiskontaktista hyvilläni, jotenkin kovin hyvällä päällä. Miten ihmeessä ymmärrän näiden ihmisten puhetta näinkin hyvin?

Tätä ennen tapahtunutta: Laskeutuminen sujui hyvin, sain lentokentältä kamani. Söin 3,30e maksaneen sämpylän sulkemassa olevasta kahvilasta, onnistuin jopa tilaamaan sen ihan saksaksi! Muuten puhuin englantia (ohjeet siitä, mistä kentällä saa ruokaa + ohje bussiasemalle) tytöille, jotka seisoivat tiskillä. Lentokentällä oli myös kaksi japanilaisen oloista matkaajatyttöä, jotka hymyilivät minulle kun istahdin heidän lähelleen. Olin positiivisesti yllättynyt myös siitä, että kentällä oli paljon yleisön käyttöön tarkoitettuja pistokkeita. Limsa, joka ostin automaatista, olikin kola-appelsiinia, siitä en pitänyt mitenkään erityisesti, mutta limsa-automaatin pullonsyöttömekanismi oli suhteellisen hieno. Pullo kylläkin pursui silti päälleni kun sen avasin.

Categories
in Finnish päiväkirja

Onnea on.

Onnea on voida katsoa aamupäivällä Housea ja blogittaa “enemmän, kuin olisi tarpeen”.

Onnea on määritellä oma todellisuutensa kutsumatta sitä todellisuuden pakoiluksi.

Onnea on tietää oma suuntansa, ja voida keskittyä vain siihen, mikä on tärkeintä. Onnea on kun kaikki väärät ovet sulkeutuvat, jotta ei tarvitsisi enää vältellä sitä oikeaa.

Onnea, hemmetin vaikeaa sellaista, on oppia arvostamaan erilaisia kauneuksia, ja säröjä erilaisissa ihmisissä. Miksi tyytyisit vähempään?

Olen ajatellut jo kauan, että minun viimeinen oveni tällä erää on psykologia. Can’t refute them before you know them. Eh, onneksi on kaikenlaisia pieniä luukkuja mistä kurkistella epäröidessä.

Onnea on päästä kauemmas ja määritellä itsensä uudelleen uudessa kulttuuripiirissä. (Tai sitten se on helvettiä, en tiedä vielä.)

Kuten tässä jo totesin tänään, olisi kaikenlaista, ja erityisesti kaikenlaisen järjestelyä. Ei nappaisi.

Categories
in Finnish päiväkirja

Edistys

Tampereen kämpän tyhjennys etenee hitaasti mutta hitaasti. Mutta huhuu, saatuani toisesta asuntolafirman toimiston numerosta ensin numeron tähän Saulcyn asuntolaan, juttelin ranskalaisen asuntolaihmisen kanssa ja se sanoi, että kämppä on varattu minulle kunhan on varausmaksu ja ekan kuun vuokra mukana käteisenä sitten. Pitkän ressaamisen jälkeen oon nyt ihan pileissäni.

Ja bonus: tämän viimeisimmän keskustelun kävimme ihan kokonaan ranskaksi. Pari kertaa sanoin sille että plus lentement, s’il vous plaît, että puhus ny vähä hitaampaa, en ihan kaikkea nyt ymmärtänyt. Jostain randevuusta se puhui, että onko sovittu tapaaminen minulla vai soitanko ekaa kertaa. Sitten sovittiin vaan että menen aamulla sinne ensi keskiviikkona ja on varmaan paljon väkeä että varmaan joutuu odottamaan, mutta kämppä on varattu kunhan on rahat mukana.

Eipä ole mulla kiire.

Ja sitten on mystinen identité bancaire -dokumentti, josta ei paikallinen pankki tiennyt mitään, ja KV-toimisto arvas että se on tiliote. Tavallinen suomalainen tiliote sitten lähetettiin (takaajani, ts. äidin) ja nyt kun puhuin tuon kanssa, se väitti ettei tätä identité bancaire -dokumenttia ollut tullut. Sanoin että semmoinen kuusisivuinen asia lähetettiin kyllä, ja yritin ranskallani selittää mitä oltiin kyseisen dokumentin tulkittu tarkottavan. Nainen maisteli sanojani “six pages” (joka on, toim. huom., sama ranskaksi ja englanniksi) ja jätti asian sitten sikseen. Muut liitteet olivat ilmeisesti kelvanneet. Saas nährä. Vielä puuttuu vakuutus, halusivat “insurance multirisques traduit en français” kämpälle, mutta suomalainen vakuutusyhtiö ei ainakaan suostunut vakuuttamaan ranskalaista asuntoa.

Categories
in Finnish päiväkirja tech

Edullisia passikuvia nettikuvapalveluista – digikameraa ja kuvankäsittelyohjelmaa käyttäen

Creative Commons License
This work is licensed
under a Creative Commons License
(suomeksi).

Huom! Suomessa on 21.8.2006 siirrytty uusiin passikuvavaatimuksiin, vaikeuttaen homman hoitamista kotioloissa. Kamera-lehti: Passikuvalle uudet vaatimukset (PDF, 1,42 Mt), Poliisi: valokuvaohje