oppiminen

Miten käytettävyyttä kannattaa opettaa?

kirjoittaja

Kirjoitin edellisessä postauksessa kokemuksestani ekan käytettävyysluennon ja projektikurssilaisten konsultoinnin parissa: Käytettävyyttä opettamassa. Siitäpä heräsi ajatuksia siitä, mikä kulmani käytettävyys/UX-kasvatukseen voisi olla. Mikä on UX-koulutuksen pihvi? Luennon ja saadun palautteen ansiosta mulle kirkastui lisää se mihin suuntaan haluan käytettävyysopetusta viedä. Tajusin palautteesta kuinka tärkeää käytettävyyden opetuksessa itse asiassa saattaakin olla itse käyttöliittymäsuunnittelu ammatillisena osaamisena, craftina, muun … Lue lisää

Kokemuksia käytettävyystyön opettamisesta

kirjoittaja

Kirjoitin aiemmin teoreettisemman tekstin käytettävyyden (UX) opettamisesta. Oikeastaan tärkeämmältä tuntuu kirjoittaa auki itse kokemusta opettamisesta! Eli tässä: Valmisteluja Eka varsinainen oman alani luennointikerta jännitti ihan sikana. Edellisen lauantain tuparit auttoivat mua orientoitumaan opetustilanteeseen, kun oli sosiaalisuutta isommassa ryhmässä pari päivää aiemminkin. Yrittäjän arjessa kun ei isoja opiskelijaryhmiä tule joka päivä nähtyä. Erilaiset meditaatiot ja fyysiset … Lue lisää

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja oppimiskäsitykset

kirjoittaja

Olen saanut alkuperäisen koulutukseni HCI (Human-Computer Interaction) -alan piiristä. Jotkin samat perusperiaatteet kuin kasvatustieteen oppimisteorioissa ovat siellä ytimessä. Tuotesuunnittelija, kuten opettaja, ei voi olettaa luomansa kokemuksen vastaanottajasta paljoakaan. Tuote osoittautuu hyväksi vasta, kun todellinen ihminen on käyttämällä tuotetta osoittanut, että se soveltuu tarkoitukseensa. Käyttäjän/asiakkaan/oppijan syvä kuuntelu on molemmissa keskeistä: Mitkä ovat ne työkalut, joita käyttäen … Lue lisää

Oppiminen ja poliittiset tappel… keskustelut

kirjoittaja

Ehkä tärkein oivallus mitä opekoulussa on iskostunut päähän, on se että koko ihmisyys on oppimista. Jos sen annetaan tapahtua.   Tää tuntuu tärkeeltä tajuta erityisesti poliittisessa keskustelussa tällä hetkellä. Näkökulmat on erilaisia, eikä meillä kenelläkään ole kai salaista supervoimaa, jolla pääsee käsiksi siihen, mitkä toisen syvimmät motiivit on. Noin tuhat tsiljoonaa kertaa tehokkaampi tapa suhtautua … Lue lisää

Tenteistä: Moodle ja Sähköinen tenttipalvelu

kirjoittaja

Siirryn ohjelmointikursseissa mahdollisimman nopeasti sähköisiin Moodle-tentteihin, joskin valvonta on näissä vähän kysymysmerkki.

Pitäisin mielelläni avoin materiaali -tenttejä. Ne ovat usein oppimisen kannalta sinänsä toimivin ratkaisu. Ohjelmoinnin perusteissa opiskelijoille ei kuitenkaan ehdi syntyä kovin syvällistä ymmärrystä aiheesta. Mahdollisuus googlata vastauksia käytännössä tekisi tentin arvioinnillisen tavoitteen tyhjäksi. Vaikka en testaakaan faktojen pänttäämistä vaan ymmärrystä, käytännössä se ymmärrys on hakukoneen avulla turhan helppo feikata.

Päivitys 19.2.: Maarit Hynninen-Ojala, joka toimii Metropolian Moodlen pääkäyttäjänä, otti yhteyttä ja kertoi että SafeBrowser (ilmeisesti SEB) on tarjolla käyttöön Metropoliassa! Jes! Eli toivottavasti heippa, paperitentit. Kannattaa näköjään huudella ongelmiaan internetissä :D.

Sähköisen tenttipalvelun eli tenttiksen (Tampereen yliopiston esittely, CSC:n sivusto, valokuva TY:n lukion blogissa) käyttöönotto Metropoliassa ratkaisisi tämän ongelman.* Helsingin yliopistolla näyttää nyt olevan varteenotettavan oloinen seuraaja, Exam (projektisivusto) koska tenttis oli jo vanhenemassa. Muut toimijat näyttävät pitkälti Metropoliaa lukuunottamatta olevan mukana. Mikäköhän lie syynä?

Sähköisen tenttipalvelun tenttivarauksen teko
Sähköisen tenttipalvelun tenttivarauksen teko

Jos aikaa/resursseja löytyisi, auttaisin mielelläni myös Moodlen yleisemmässä käyttöönotossa Metropolian sisällä.

Lue lisää

Viope ja oppimisen tukeminen

kirjoittaja

Ohjelmoinnin opetuksessa käytettävän suomalaisen Viope-ympäristön tekijöiden kanssa on käyty tänä talvena rikasta keskustelua, ohjelmoinnin opetuksen tulevaisuudesta. Viopea ollaan käytetty ohjelmointikursseillani alusta asti, ja suhde siihen on muodostunut suhteellisen intiimiksi. Rohkaisen kurssilla opiskelijoita lähettämään kauttani Viopesta palautetta. Materiaalista on välillä löytynyt jokunen virhe, mutta palaute on otettu hyvin vastaan, ja Viopelaiset ovat miettimässä useamman muunkin ehdotuksen … Lue lisää

Infrastruktuurista ja ohjelmoinnin opetuksen laajentamisesta

kirjoittaja

Tänä talvena olen laajentanut ohjelmistokehityksen opetuksen kenttää vähitellen ja yksi pieni keskustelu kerrallaan. PC osana mittausjärjestelmää (C, C++) -kurssi, joka lähenee ohjelmointia automaatiojärjestelmien näkökulmasta, on yksi tärkeä erikoistumisalue, jota ilmeisesti harva Metropoliassa hallitsee. (Ohjelmoinnin perusteiden eritasoisia opettajia taitaa Suomessa riittää.) Edellisen postauksen ajatukset tilakoneista ovat peräisin tältä opintojaksolta. Ensi syksynä tarkoitus on mennä syvemmälle myös … Lue lisää

Tilakoneiden oppimisesta

kirjoittaja

Olen tämän syksyn opettanut itselleni uutta PC osana mittausjärjestelmää -opintojaksoa, josta käsittelyssäni on tullut pitkälti ohjelmoinnin jatkokurssi. Hommassa kiintoisinta on ollut ohjelmistosuunnittelun välineiden tärkeyden hahmottaminen ja tämän välittäminen opiskelijoille. Tilakone on periaatteessa (peruskäyttöä tarkastellessa) hyvin yksinkertainen väline, tai formalismi. Se auttaa hahmottamaan ohjelmiston, no, tilojen rakennetta ja suhteita toisiinsa. Opettaminen laittaa aika pienelle paikalle, kun … Lue lisää

C-kielen opettamisen haasteet

kirjoittaja

(Kirjoittajat: Olli Savolainen ja Daniel Schildt)

Olli: Ohjelmoinnin perusteiden opetuksessa on minusta tärkeää pidättäytyä oleelliseen: Sen oppimiseen, minkä avulla pääsee liikkeelle nopeasti ja toteuttamaan omia ideoita.

Erityisesti C- ja C++-kielissä tämä on erityisen haastavaa. Kun kieli on kolme-neljäkymmentä vuotta vanha, voi olla varma siitä että siinä on rakenteita ja käytäntöjä, joiden opettelusta ei monissa uusissa sovelluksissa ole enää kovinkaan paljoa hyötyä. Käytännössä ne on kuitenkin usein opittava, jos aikoo ymmärtää muiden koodia.

Internetin myötä ohjelmistokehityksen maailman kehitystahti näyttää räjähtäneen entistä nopeammaksi. JavaScriptiä pidettiin ennen vain skriptikielenä, jollaisena sitä mainostetaan edelleen myös löytämässäni Metropolian tutkinnossa.

Näyttää kuitenkin siltä, että tulevaisuudessa aina vain suurempaa jalansijaa saavat web-ohjelmistokehykset rakentuvat enemmän ja enemmän JavaScriptin päälle. Siihen ei enää suhtauduta pelkkänä skriptausalustana, vaan täysimittaisena ohjelmointikielenä, jonka päälle rakennetaan alustoja kuten Node.js ja sen ympärille rakentunut ekosysteemi.

Nettiselain lähestyy universaalin ohjelmistoalustan asemaa, sillä koodataan tulevaisuudessa myös kovempaa suorituskykyä vaativaa koodia. Toisaalta tämä kaikki on vielä suhteellisen uutta – haasteena on osata kiinnittää huomiota oleelliseen. Ei vanhenneeseen, mutta ei toisaalta myöskään ohimenevään muotivillitykseen.

Rajapinnoista ja uudelleenkäytettävyydestä

Daniel: Rajapinnat ovat sekä menneisyyttä että tulevaisuutta. Tietyllä tasolla ne luovat (toivottavasti myös dokumentoidun) mahdollisuuden uusien työvälineiden käyttöönottoon. Samalla uusia rajapintoja ei aivan joka tilanteessa välttämättä tarvitsekaan itse rakentaa aikaisempiin taustajärjestelmiin, ja esimerkiksi mobiilisovellusten rakentaminen helpottuu merkittävästi – jos rajapinta vain on riittävän nopea suurille käyttömäärille.

Olli: Aloittelevan ohjelmoijan yksi tärkeimmistä oppitunneista on se, ettei kaikkea kannata tehdä itse. Tai edes useimpia asioita.

Lue lisää