Käytettävyyden haasteet: Mikä pielessä ohjelmistokehityksessä? (3/3)

(Olli Sulopuisto kirjoitti jonkin aikaa sitten vaikeuksistaan käyttää e-laskuja Osuuspankin verkkopalvelussa. Kommentoin aiemmin itse käytettävyysongelmaa osassa 1, ja keskustelukulttuuria osassa 2.)


Miksi kyseisen käyttöliittymän suunnittelijat eivät sitten ole onnistuneet toimimaan näinä vastuullisina asiantuntijoina, vaikka tavallinen kuluttaja heidät helposti tällaiselle jalustalle nostaakin?

Osuuspankin verkkopalvelu on täynnä tämänkaltaisia pieniä ongelmia. (Oma listani on tarvittaessa saatavilla.) Ajan myötä olen minäkin lähettänyt osasta niistä palautetta, ja yksi on korjattukin*. Silti perusongelma on se, että käytettävyysongelmia on kalliimpaa korjata, ellei suunnittelutyötä ole tehty ennen toteutusta.

Mikä siinä on vaikeaa?

Laskunmaksamisen kannalta tärkeimpien tietojen piilottaminen toissijaiseen ruutuun on itsessään huonoa designiä. Se on mitä ilmeisimmin seurausta siitä, että ohjelmistoprojektissa on todettu, että vanhaan maksukäyttöliittymään on helpointa/halvinta lisätä “tää uus ominaisuus X” näin.

Jotta sovelluksen käytöstä olisi saatu sujuvaa, kyseisen käyttöliittymän suunnittelijan olisi pitänyt olla tietoinen siitä, mikä maksamisen kannalta on oleellista tietoa. Jotta hän olisi voinut sen tietää, ohjelmistokehitysprojektiin olisi tarvittu resursseja ja uskoa siihen, että käyttäjistä todella kannattaa hankkia ymmärrystä etukäteen.

Mistä motivaatio?

On melkoisen yllättävää, että vaikka tilanne on ilmeisesti kaikissa Suomessa toimivissa verkkopankeissa parhaimmillaankin välttävä, kukaan pankeista ei ole tajunnut vielä ottaa tätä kilpailuedukseen ja kunnolla panostaa käyttäjäkokemukseen. (Holvilla on raikas lähestymistapa, mutta vähän eri tarkoitukseen.)

Ilmeisesti tavallinen rivisuomalainen ei ole rahallisesti pankille riittävän arvokas. Applen laitteiden mukanaan tuoma käyttäjäkokemusinnostus tuli ja meni, mutta sovellusten peruskaura pysyy hankalana. Miten olisi keskustelukulttuurin muutos, että painetta sinnepäin vähän kasaantuisi? (Palaa osaan 2)

Mikä sinusta voisi olla paremmin?

Matkallani käytettävyystyöläiseksi olen oppinut ainakin sen, että jokaisen meistä näkökulma on käyttöliittymäkehityksessä tärkeä. Lopulta hyvä design syntyy ammattilaisten käsissä, totta — mutta jos ei ammattilainen saa kuulla niiden ääntä, jotka sovellusta käyttävät, hänkään ei onnistu hommassaan. Ei ole mitään yhtä ainoaa hyvää designiä johon on tyydyttävä, kun “asiantuntija” sanoo että tämä on hyvä.

Tuleeko mieleesi jokin hankala käyttöliittymä, johon aikaa on tuhraantunut? Tai miksei jokin erityisen miellyttäväkin kokemus. Kirjoita vaikka Facebookiin, ja laita linkki tänne. (Klikkaa oikealla olevaa pientä harmaata/vihreää puhekuplaa kommentoidaksesi.) Keskustelu alkakoon.


* Oman tilin voi nykyään nimetä, joten vahinkoja, joissa rahaa siirtää vahingossa väärälle tilille, ei enää ole sattunut.

2 kommenttia artikkeliin ”Käytettävyyden haasteet: Mikä pielessä ohjelmistokehityksessä? (3/3)”

Jätä kommentti